”Jos
yritys saattaa tehdä huonolla työllä tai sääntöjä kiertämällä suuria voittoja,
miksi se ei toimisi näin?” kirjoitti FT Markus Kantola Helsingin Sanomissa 5.8.2016. Katsotaan
muutaman esimerkin valossa mitä se voisi tarkoitta lämpöpumppubisneksessä.
Kodin kylmälaitteet,
jääkaappi ja pakastin, toimivat 15 – 20 vuotta. Lämpöpumppu on toiminnaltaan samanlainen,
tosin ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö joutuu ulkona sään armoille. Suomessa on noin
600.000 lämpöpumppua.
Huolella asennettu laite
vaatii ehkä yhden huollon viidentoista vuoden käyttöaikana. Keskihinta
huoltokäynnille lienee noin 200 euroa. Tällöin käytön aikaisesta yhdestä huollosta
asiakkaat maksavat kahdeksan miljoonaa euroa joka vuosi.
Kun asennus tehdään puolihuolimattomasti,
sanotaan, että tällöin tarvitaan huoltokäynti viiden vuoden välein. Tämä nostaa
huoltokäyntien määrän vuodessa 80.000, mistä huoltoliikkeet veloittavat kuusitoista
miljoonaa.
Tehdään asennus hämäläisittäin,
romuosilla ja huolimattomasti. Huoltokäynti joka toinen vuosi, lisätään kylmäainetta
ja korjataan vuotoja. Vuodessa tarvitaan 280.000 huoltokäyntiä, mikä tuo
asennusliikkeille 56 miljoonan euron tulot.
Mitä huono työ sitten
vaatii? Vain heikkotasoisia asennustarvikkeita ja huolimattomasti,
tarkoituksella tai tahattomasti, tehtyä työtä.
Takuuaikana asiakas ei hevin
uskalla käyttää kuin valtuutettua huoltoliikettä takuun menettämisen pelossa.
Valtuutettu huoltokumppani voi vapaasti tehdä huonoa työtä pelkäämättä
asiakkaiden menettämistä.
Alalla on myös rehellisiä
yrittäjiä. Laadukas materiaali on kalliimpaa ja huolellinen työ vaatii hieman
enemmän aikaa. He kärsivät kilpailijan huonosta työn laadusta ja tohelot huoltoliikkeet
käärivät voitot taskuunsa.
Hyvä työ, huoltoliikkeet
voivat veloittaa kahdeksan miljoonaa. Jos kaikki tekisivät huonoa työtä,
laskutusmahdollisuus kasvaa 56 miljoonaan euroon vuodessa. Eli huono työ
kannattaa tälläkin alalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti